SaimaanVirran Kierrätystä kyliin -hankkeen mennyt ja tuleva – projektipäällikön terveiset

Poistotekstiilit – tulevaisuus – tärkeys – arvot – hiilineutraalius – hiilijalanjälki – hiilikädenjälki – kannattaa olla mukana! Näillä sanoilla toivotan sinut tervetulleeksi lukemaan muutaman ajatuksen Kierrätystä kyliin -hankkeen ja poistotekstiilien osalta menneestä vuodesta ja tulevasta. SaimaanVIrran organisoima Kierrätystä kyliin -hanke on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoittama hanke, joka edistää käytöstä poistetun tekstiilin aktiivisempaa hyödyntämistä maaseudulla. Hanke käynnistyi loppuvuodesta 2019, mutta erilaisten haasteiden takia toiminta lähti liikkeelle jokseenkin eri tavalla, mitä alun perin oli suunniteltu. Viime vuonna keskityimme vahvasti perustusten luomiseen sekä yleisesti tiedottamiseen poistotekstiilien hyödyntämisestä. Päätavoitteemme tälle vuodelle on jalkautuminen maaseudulle verkostoitumaan ja ideoimaan poistotekstiilien kierrätystä.

Viime vuonna hankkeessa tehtiin monenlaisia päänavauksia ja selvityksiä, mutta ennen kaikkea verkostoiduimme poistotekstiilien kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Ajattelemme, että verkostoituminen on kaiken hanketekemisen ydin. Yhteistyötahoja löysimme sekä paikallisista toimijoista ja hankkeista mm. Hinkua Etelä-Karjalaan!, Greenreality ja Circwaste -hankkeista että laajasti erilaisia suomalaisia toimijoita edustavasta Telaketju 2BF-hankkeesta. Tämän lisäksi olemme tehneet ja jatkamme jo aloittamaamme yhteistyötä Imatran seudun kehitysyhtiö KEHYn, LAB-ammattikorkeakoulun TKI-hankkeiden kanssa, LUT-yliopiston ja Saimaan ammattiopisto SAMPOn kanssa.  Uskon, että yritystahon sekä oppilaitos- ja tutkimushankkeiden yhteistyön tuloksena vuodesta 2021 tulee entistäkin värikkäämpi ja visuaalisempi – saattepa nähdä!

Kuitenkin täytyy todeta, että poistotekstiilien kierrättäminen suuressa mittakaavassa on vasta alkumetreillä ja toimijat täälläkin Etelä-Karjalassa ovat hajallaan. Hankkeen yhtenä sivutuloksena tuleekin olemaan lähtölaukaus tekstiilimateriaalin kierrättämisestä kiinnostuneiden ihmisten, yritysten ja yhteisöjen keräämiseksi yhdeksi verkostoksi – tavoitteena on lopuksi verkostojen rakentuminen yhdeksi suureksi tekstiilien kiertotalouden ekosysteemiksi, jossa eteläkarjalaisten eri toimijoiden välinen yhteistyö mahdollistaa omalta osaltaan koko tekstiilialan siirtymisen kohti kestävää kiertotaloutta.

Kierrätystä kyliin -hankkeessa järjestetään maaliskuussa Tekstiilitalkoot -työpajapäivä. Tekstiilitalkoissa mukana yhteistyössä on Hinkua Etelä-Karjalaan! -hanke. Tekstiilitalkoot järjestetään SaimaanVirran toimipaikassa koronarajoitukset huomioiden. Tarjoamme työpajoissa ideoita ja mahdollisuuksia poistotekstiilien hyödyntämiseen. Työpajoissa voi korjata vaatteita, tai ideoida ja valmistaa erilaisia tuotteita kierrätysmateriaaleista. Esimerkiksi ”Kaikkea kivaa napeista” -työpajassa voi hyödyntää SaimaanVirran nappivarastoa vaikkapa kivojen korujen tekemisessä. Työpajoilla työstettävät materiaalit kootaan SaimaanVirran tekstiili- ja kierrätyspajalle lahjoitetuista poistotekstiileistä. SaimaanVirta ottaa aukioloaikoinaan vastaan ihmisten ja yhteisöjen kaapeista, varastoista ja ullakoilta löytyvää tekstiilimateriaalia. Poistotekstiiliä tulee 250 – 500 kilon viikkovauhdilla. Vuonna 2021 järjestetään erilaisia keräystempauksia eripuolilla Etelä-Karjalaa, ja jalkaudutaan maaseudulle kehittämään yritystoimintaa poistotekstiilien ympärille.

Hankkeessa valitaan kuukausittain tekstiilinkierrättäjä, ja menneenä vuonna tekstiilinkierrättäjiksi valittiin Anu Kudjoi ja Loitsu Creations, Eko-Taipolis Taipalsaarelta ja Mona Melartin Imatralta sekä SaimaanVirta ry, joka järjestää ja organisoi poistotekstiilikeräystä ja -kierrätystä sekä valmistaa erilaisia tuotteita kierrätysmateriaaleista. Seuraava tekstiilikierrättäjä julkistetaan tosiaankin vasta helmikuussa ja ennakkotietona vihjaan, että helmikuun tekstiilikierrättäjä liittyy vaatekorjaamotoimintaan.

Lopuksi muistutan tärkeistä vuosiluvuista, jotka ovat 2020, 2023 ja 2025. Vuoden 2020 alussa tuli käyttöön valtakunnallinen Materiaalitori.fi -portaali, josta yritykset voivat hakea käsittelypalvelua toiminnastaan syntyville jätteille mukaan lukien tekstiilit. Jätelakiehdotukseen on kirjattu, että poistotekstiilien keräys voidaan Suomessa aloittaa jo vuonna 2023, vaikka EU:sta on tulossa erilliskeräysvelvoite kuluttajapoistotekstiileille vuonna 2025.

Tähän on mukava päättä vuosi 2020 ja aloittaa toimintaa täynnä oleva uusi vuosi maailman parhaiden yhteistyökumppanien, asiakkaiden ja some-seuraajien kanssa.

Kiitos Teille kaikille menneestä vuodesta ja menestystä uuteen vuoteen 2021!

Toivottelee,

Kierrätystä kyliin –hankkeen projektipäällikkö Jaana Hallberg,  jaana.hallberg@saimaanvirta.fi p. 050 325 4270

Etsitään osaajia!

Työnhakija – oletko kiinnostunut työskentelemään kansainvälisessä organisaatiossa?

Hidden Experts Workshop

Verkkotyöpaja:  ilmoittautuminen 19.1.2021 mennessä

Aika: 20.1.2021 klo 12-13.30

Paikka: Teams Meeting

Järjestäjä: LUT-yliopisto, yhteistyössä mukana SaimaanVirta ry

Verkkotyöpajassa keskustelemme Suomen ja Venäjän rajat ylittävästä yhteistyöstä ja CBC:n rahoittaman INCROBB- hankkeen tuloksista:

  1. mitä haasteita venäläiset yritykset kohtaavat tullessaan Suomen markkinoille?
  2. millaisia asiantuntijoita venäläiset yritykset etsivät Suomessa?
  3. kuinka voit saada työpaikan projektiin osallistuvista yrityksistä?

Työnhakija-

ilmoittaudu työpajaan 19.1.2021 mennessä oheisesta linkistä tai käytä QR-koodia:

Saat osallistumislinkin sähköpostiisi ennen verkkotapahtumaa.

https://forms.office.com/Pages/ResponsePage.aspx?id=s2TbALkQsUqS6Izvz6kp2yo62D 0elh9MlnrxkPMRs-xUNkc0UE5TS1kyVVVWSFc5S1hXRTQ5VkNNUi4u

 

Lisätietoja:

Igor Dukeov, LUT-yliopisto

(englanti tai venäjä)

igor.dyukov@lut.fi

p. 050 452 3191

tai suomeksi Jaana Hallberg

jaana.hallberg@saimaanvirta.fi

   

 

SaimaanVirta ry on joulukuun tekstiilikierrättäjä

Tällä kertaa kuvasimme kuukauden tekstiilikierrättäjästä videon. Katso video tästä: https://youtu.be/iF3Tt7v0TsY

Videossa kerromme, että SaimaanVirta on yhteiskunnallinen yritys, teemme hyvää, jaamme hyvää ja toimimme vastuullisesti. Visionamme on olla eteläkarjalainen asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden ykkösvalinta työllisyyden hoidossa ja kiertotaloudessa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen rahoittamalla Kierrätystä kyliin -hankkeella tavoittelemme poistotekstiilien hyödyntämistä paikallisesti, uusien tuotteiden ja yritysten perustamista tekstiilikierrätyksen ympärille.

 

Haastamme SINUT tekemään hyvää tekstiilien kierrätyksessä.

 

Käy läpi vaatekaappisi sisältö

  1. Tutki vaatekaappisi sisältöä. Mitä sieltä löytyy?
  2. Mieti, onko siellä turhia vaatteita, joista voit luopua.
  3. Onko rikkinäisiä vaatteita, joita voit korjata?
  4. Tiedätkö, miten voit kierrättää niitä vaatteita, joita et enää käytä?
  5. Tutustu SaimaanVirran sivuihin – saimaanvirta.fi/partex-poistotektiilipaja/
  6. Mitä vaatekaapista löytyi ja miten aiot toimia: voit vastata haasteeseen kommentoimalla haastetta SaimaanVirran Facebook-sivuilla SaimaanVirta – Julkaisut | Facebook

 

Olethan mukana haasteessa nyt joulukuussa?

 

SaimaanVirta ry:n vaatekaappihaasteeseen on vastannut apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino. Kaisan kuva löytyy SaimaanVirta ry:n Facebook-sivuilta.

Kutsu verkkoseminaariin: ”Venäjän viennin ja tuonnin käytännöt”

CBC-ohjelman rahoittama INCROBB-hanke kutsuu sinut verkkoseminaariin:

”Venäjän viennin ja tuonnin käytännöt”

Päivämäärä 15.12.2020

Aika 9.00 – 10.30 (Suomen aika) 10.00 – 11.30 (Venäjän aika)

Puhuja Anna Dashicheva – Polar Logistic Solutions -liiketoiminnan johtaja (https://www.polarlog.com/ru), NTG Group (https://ntg.com/) / NTG Finland (http://ntgfinland.com) .

Seminaari järjestetään Zoomissa. Seminaarissa käännös venäjä-suomi.

Ilmoittautuminen 14.12.2020 klo 14 mennessä seuraavan linkin kautta:

https://www.lyyti.fi/reg/Pikakurssi_Venajan_vientiin_ja_tuontiin_9931

Ilmoittautumisen jälkeen saat Zoom-linkin, jolla pääset osallistumaan seminaariin.

Seminaarin sisältö:

1) Yrityksen tärkeimmät tiedot Venäjän tulliyhteistyötä aloitettaessa

2) Venäjän tullin rakenne

3) Tullitoiminnoissa tarvittava määräykset ja asiakirjat

4) Kuinka kauan tullimenettelyt voivat kestää?

5) Mistä löytää tietoja Venäjän kanssa

6) Kysymyksiä ja vastauksia

Marraskuun tekstiilikierrättäjä

Ilolla saamme esitellä marraskuun tekstiilikierrättäjän – Mona Melartin

Jos Peppi Pitkätossu asuisi Imatralla, niin hän asuisi Mona Melartinin kotona – ilolla saamme esitellä marraskuun tekstiilikierrättäjän Mona Melartinin. Kuvataiteilijaksi opiskellut ja pian sisustustekstiilien valmistajaksi valmistuva Mona asuu taidekäsitöiden, kierrätystekstiilien ja ennen kaikkea värien täyttämässä ateljeekodissaan Imatralla. Jo pihalla voi aistia kestävän elämäntavan elementtejä. Ulkona omenapuiden oksilla tuulessa lepattaa valkoisista kierrätyskankaista tehtyjä viirejä ja pihan perältä puusta löytyy kierrätetystä rakennusmateriaalista tehty puumaja.

Vihreää, punaista, sinistä ja keltaista

Mona kertoo harrastavansa väri-ilottelua. Joka puolella kodissa on värejä. Mona kertoo, että suomalaisten sisustustyyli muuttui 2000-luvulla, ja valkoista valkoisella -sisustuksesta tuli monen valinta. Monessa kodissa toistuu sisustusvärinä valkoinen, jota höystää harmaan sävyt ja musta. Mona toteaakin, että hän on sisustusalalle kouluttautumisen aikana innostunut käyttämään töissään myös harmaita ja seesteisiä värejä. Monan omassa tyylissä korostuvat kuitenkin kaikki värit, jopa omat farkut on kierrätyskangastilkkuja hyödyntämällä saatu sateenkaarenväreihin. Eikä Monan koti mukaile valtavirtaa – se on täynnä pieniä, koreita sommiteltuja yksityiskohtia, värikkäitä poistotekstiileillä luotuja sisutusratkaisuja, pöllötyynyjä, kudottuja henkareita, auringonkukkakoreja, sateenkaarenväriin virkattuja mattoja ja paljon kaikkea muuta. Voisipa jopa puhua jonkinlaisesta colorfulness -terapiasta tässä värien yltäkylläisyydessä.

Pitsiä ja kukkasia, kadonneita rukkasia

Mona ei etsi mitään – hän löytää. Monan materiaalinhankinta suuntautuu kirpputoreille, kierrätyskeskuksiin ja Saimaan Ammattiopiston KEKE-pisteelle. Sampossa on kestävän kehityksen paikka KEKE, joka tarjoaa talonsisäisesti kierrättäjille mahdollisuuden osallistua tekstiilinkierrätykseen. Ja samalla tekstiiliammattilaiset saavat materiaalia töihinsä. Viimeksi Mona on löytänyt pitsisen kauluksen, josta on tullut pieneen ikkunaan kappaverho. Monan laatikoista löytyy myös parittomia hanskoja, huopuneita sormikkaita ja kaiken kirjavia sukkia. Mitään ei voi heittää pois, koska kaikkea voi vielä hyödyntää jotenkin jossakin…

Saumoja ja kaitaleita, päärmeitä ja ompeleita

Vanhojen tekstiilien kerääminen on Monalle myös tunneasia. Poistotekstiileissä kulkee historia mukana. Joskus se näkyy kankaassa vaikkapa käsin tehtyinä pieninä pistoina, kun saumasta on korjattu reikä. Joissain vaatteissa on tahroja, joistain puuttuu nappi, jotkut kankaat ovat rypistyneet tai joitain vaatteita on pidetty ja huollettu hyvin. Tekstiileistä huokuu eletty elämä ja historia monellakin tapaa. Niihin liittyy paljon kertomattomia muistoja ja tarinoita.

Pyöreitä ja soikioita, nappisoppapurnukoita

Monan työ tekstiilien parissa edellyttää lajittelua – lajitella voi vaikka värien mukaan, materiaalien mukaan, tietynkokoiset erikseen tai käyttökohteen mukaan. ”Rakastan lajittelua. Nappeja lajitellessa tunti vierähtää nopeasti.”, kertoo Mona. Lajittelu auttaa sommittelussa. ”On ihana leväyttää laatikoista erivärisiä trikoita tai kudekeriä ja alkaa sommittelemaan tuotetta”, hän jatkaa. Ja kun puhumme tuotteista, niin hän nauraen kertoo, että kaikki on jo keksitty. Jos luulee keksineensä jonkun uuden tuotteen ja menee nettiin, niin huomaa, että sekin oli jo keksitty. Pinterestistä saa toki ideoita omiin tuotteisiin.  Mona valmistaa poistotekstiileistä muun muassa virkattuja mattoja, tilkkutöitä ja taidetekstiilejä. Mona kertoi, että joskus innostuu vaikkapa värjäämään kankaita erilaisilla tekniikoilla. Hiljattain hän kertoi hurahtaneensa kokeilemaan ruostevärjäystä.

Ajattele! Kiertotaloudessa tuotteet ja niiden sisältämät materiaalit säilytetään mahdollisimman pitkään käytössä kierrättämisen, materiaalien uusiokäytön tai palveluiden avulla. Ympäristön kannalta toivottavaa olisi, että suhtautuminen huolettomaan kuluttamiseen ja kepeään poisheittämiseen muuttuu ja tuotteiden käyttöikää pidennetään. Tähän tarvitaan asennetta, materiaaliymmärrystä ja käsityötaitoja. Kestäviä tuotteita voidaan huoltamalla ja korjaamalla käyttää pitkään ja käytettyjen tuotteiden materiaaleja voidaan käyttää uusiin tuotteisiin. Mitä uutta sinä voisit kehitellä poistotekstiileistä?

Kierrätystä kyliin -hanke on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Mannner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoittama hanke, joka edistää käytöstä poistetun tekstiilin aktiivisempaa hyödyntämistä. Aiemmin tekstiilinkierrättäjiksi on valittu Anu Kudjoi, Loitsu Creations sekä Eko-Taipolis Taipalsaarelta.

Lokakuun tekstiilikierrättäjä

 

Kierrätystä kyliin -hankkeessa lokakuun tekstiilikierrättäjäksi on valittu Eko-Taipolis Taipalsaarelta

On aurinkoinen syyspäivä ja olemme Eko-Taipoliksen pihassa. Paikka on Taipalsaaren kunnan ylläpitämä kierrätysyksikkö. Meille kerrottiin, että täällä otetaan vastaan ja myydään kaikenlaista käytettyä, myös käytettyä tekstiiliä ja siksi tulimme vierailulle. Pihalla seisoo pakettiauto valmiina viemään tai tuomaan, mutta emme jää sitä ihmettelemään, vaan astumme sisään kierrätysmyymälään.

Meitä vastassa on iloinen Helena Honkanen ja kahvit – näkee, että meitä on odotettu. Helena kertoo, että on työskennellyt pari vuotta kierrätysmyymälässä. ”Meillä on myös ompelimo ja pieni puutyöverstas – jokainen täällä voi tehdä sitä, mitä jo osaa, ja sitten on mahdollisuus opetella myös uutta”, kertoo Helena. Tänne voi tuoda kaikenlaista tekstiiliä, joista myyntikuntoiset hinnoitellaan, osa vaatteista korjataan täällä ja laitetaan myyntiin. Jos talossa on ompeluosaamista, niin kierrätyskankaista voidaan ommella uusia tuotteita. Mitään ei heitetä pois ensin miettimättä vaihtoehtoa, jolla tekstiilin saisi käytettyä uudelleen. Tekstiiliä tulee niin paljon, ettei kaikkea voida itse hyödyntää ja siksi lähtee säännöllisesti pakettiautollinen kierrätystekstiiliä SaimaanVirran tekstiilikierrätykseen Imatralle.

Kierrätysmyymälässä ei koskaan voi etukäteen tietää, että mihin törmää. Tällä kertaa ihmetystä herätti upeat morsiuspuvut. Ne olivat tulleet lahjoituksena muotinäytöksestä, ja siellä ne odottivat seuraavaa käyttäjää. Nämäkin häämekot voivat vielä kulkea oikeasti alttarille tai vaikkapa teatterin puvustamoon – kuka tietää.

Faktat: Poistotekstiili on omistajalleen tarpeetonta tekstiiliä, joka sisältää sekä käyttökelpoiset, uudelleenkäytettävät tekstiilit että tekstiilijätteet eli käytöstä poistetut tekstiilit. Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan sitä, että käytetään vaatteita tai tekstiilejä niiden alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan tai uusien tuotteiden osina (telaketju.turkuamk.fi). Jos esimerkiksi valmistat vanhoista farkuista olkalaukun, se on uudelleenkäyttöä. https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/tee-itse/ompelu/8-kivaa-kasityota-jotka-voi-tehda-vanhoista-farkuista

SaimaanVirta ry:n järjestämä ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen rahoittama Kierrätystä kyliin -hanke etsii maaseudun toimijoita, yrityksiä, yhdistyksiä tai yksityisiä, jotka ovat kiinnostuneita tekstiilin paikallisesta kierrätyksestä. Mietitään yhdessä, mitä voimme tehdä. Voimme myös hyödyntää tehokasta yhteistyöverkostoamme. Ajatus tai idea voi olla suuri tai pieni, tuote tai toimintaa – tärkeintä on saada tekstiili kiertämään.

Syyskuun tekstiilikierrättäjä on Anu Kudjoi

Syyskuun tekstiilikierrättäjä on Anu Kudjoi, Loitsu Creations
Kuukauden tekstiilikierrättäjäksi on valittu tekstiilitaiteilija, ompelija ja artesaani Anu Kudjoi. Anu valmistaa kierrätyspuuvillasta värjäämällä naisten vaatteita, asusteita, taidetekstiilejä, kasseja, pussukoita ja nyssyköitä sekä tekee korjaus- ja mittatilausompelua. Keväällä tuotevalikoima on laajentunut sisustuspuolelle. Anun ateljee löytyy Imatralta Kaukopäästä ja sen lisäksi hänellä on värjäämö. Tuotteita myydään myös omassa verkkokaupassa tuotemerkillä Loitsu Creations.

Anu hankkii käyttämänsä materiaalit muun muassa SaimaanVirta ry:n kierrätyksestä, kirpputoreilta ja teollisuuden ylijäämästä. Hän kertoo yleisen käsityksen olevan, että kierrätysmateriaalista valmistetut tuotteet eivät saisi maksaa mitään, koska materiaali on halpaa tai jopa ilmaista. Anu kertoo, että ”helpommalla pääsisin, jos ostaisin metritavarana kangasta”. Kierrätysmateriaalin hankkiminen vaatii lukuisia työtunteja – yhteistyötä eri tahojen kanssa, tutkimista ja etsimistä, ja kaikki tämä ottaa oman aikansa. Materiaalin hankinta on jatkuvaa. Motiva Oy:n ylläpitämä Materiaalitori tai sen kaltainen sähköinen alusta voisi olla yksi mahdollisuus saattaa tarpeet kohtaamaan ja poistotekstiili nopeammin kiertoon. Tätä mahdollisuutta tutkitaan myös SaimaanVirran toteuttamassa Kierrätystä kyliin -hankkeessa.

Anu on puuhanaisena Osuuskunta Vuoksen Taitajissa, jossa on 60 jäsentä. Jäsenistössä suurin osa on käsityöläisiä, vaikkakaan yhtenäistä tuotelinjaa ei ole tavoiteltu. Jäsenistöllä on yhteinen tapahtumatoiminta ja suurin ponnistus on keväisin ja syksyisin järjestettävät Vuoksenniskan käsityömarkkinat. Jäsenistön keskuudessa hyödynnetään paljon kierrätysmateriaaleja ja tapahtumista löytää myös erilaisia uusiotuotteita.

Anu, miksi tekstiilinkierrätys? ”Maailma hukkuu tekstiilijätteeseen. Puuvillantuotanto on jo maailman toiseksi suurin ympäristöongelma. Minusta on ihan käsittämätöntä, että tehdään tahallaan huonolaatuista puuvillaa, minkä ei ole tarkoitus edes kestää. Ihmiset haluavat ostaa viikonlopuksi sen uuden 7 euron biletopin, mitä ne pitää kerran, sitten he pesevät sen ja sen jälkeen vaate on pilalla. Vähän yritän nyt ottaa koppia näistä jätevirroista, koska on olemassa niin paljon sellaista hyvälaatuista tavaraa, mikä on vielä ihan käyttökelpoista. Haluan myös herätellä ihmisiä miettimään, että onko tässä mitään järkeä, mitä me tehdään nyt. Tämä on tavallaan myös yhden naisen protesti ympäristön puolesta! Tämä mitä teen on minulle kutsumusammatti ja palkitsevaa. Työni ja osuuskunta on minun toteutunut unelmani ” toteaa Anu.

Ajattele! Monet vaateliikkeet ottavat vastaan vanhoja vaatteita. Jos palautat vaatteet palautuslaatikkoon, ota selvää, mitä vaatteille sen jälkeen tapahtuu. Tekstiilit voivat matkata vaikkapa Saksaan kierrätysmateriaaliksi, mutta myös poltettavaksi Saksassa – onko tämä järkevää ympäristön kannalta? SaimaanVirta ry:n toteuttamalla ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen rahoittamalla Kierrätystä kyliin -hankkeella halutaan parantaa poistotekstiilien kiertoa. Kuluttajia kannustetaan kierrättämään tiedottamalla ja nostamalla esiin paikallista kierrätystä – siksi valitaan kuukauden tekstiilikierrättäjä. Poistotekstiilin ympärille kasvaa iso liiketoiminta – tuoreita ideoita, uusia tuotteita ja uutta yritystoimintaa tarvitaan myös hajautetusti.

Kuva: J-P Nihtinen

Ilmianna Kuukauden tekstiilikierrättäjä!

Onko sinulla tiedossa henkilö, yritys tai yhteisö, jolla on tekoja tai ideoita poistotekstiilien kierrättämiseen liittyen? Voit ilmiantaa myös itsesi, jos hyödynnät vaikkapa käytöstä poistettuja vaatteita uudelleen. Sinulla voi olla myös ideoita tekstiilien keräämiseen tai kierrättämiseen ja haluat kertoa ne julki.

 

Ilmianna meille oma ehdokkaasi tai itsesi p. 050 325 4270.

Seuraavan Kuukauden tekstiilikierrättäjän haastattelun julkaisemme saimaanvirta.fi -sivuilla ja sosiaalisen median kanavissa 1.9.2020.

Kierrätystä kyliin on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen rahoittama hanke. Hankkeessa on tavoitteena löytää tapoja kierrättää tekstiilivirtoja paikallisesti siellä, missä tekstiilijätettä syntyy, ja innostaa käynnistämään kierrätystekstiilin hyötykäyttöön perustuvaa yritystoimintaa maaseutualueilla.

 

 

INCROBB -hankkeen kysely suomalaisille yrityksille käynnissä

Helmikuussa 2020 on käynnistynyt Inclusive cross-border business networking of tomorrow (INCROBB) -hanke. Hankkeessa kehitetään ja vahvistetaan suomalaisten ja venäläisten PK-yritysten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä Kaakkois-Suomen ja Pietarin alueilla. Lisäksi pyritään löytämään alueella olevaa piilo-osaamista paikallisten PK-yritysten ja toimijoiden käyttöön.

Kysely Hankkeen alkuvaiheessa kartoitetaan mahdollisia esteitä rajat ylittävälle yritysyhteistyölle. Asiaa taustoittava kysely on jo toteutettu venäläisille PK-yrityksille. Vastauksia on saatu n. 150 yritykseltä. Suomalaisille PK-yrityksille tehdään samansisältöinen kysely. Kyselyyn voi vastata, jos yrityksellä on jo kokemusta rajat ylittävästä yhteistyöstä tai jos kokemusta ei ole. Kyselyyn toivotaan mahdollisimman runsasta osallistumista. Linkki on avoinna 31.8.2020 saakka.

Linkki kyselyyn: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSdWKyTgIJ0aZ9YbjlFbYZSfMEU45P-2EPm6WJMSoUyAehAKsg/viewform?vc=0&c=0&w=1&usp=mail_form_link

Poistotekstiilien vastaanotto tauolla