Syyskuun tekstiilikierrättäjä

 

Minne käytetyt, tarpeettomat puhtaat vaatteet? Syyskuun tekstiilinkierrättäjiltä saa asiantuntevaa opastusta tekstiilinkierrätykseen liittyen

 

Syyskuussa SaimaanVirran valitsema kuukauden tekstiilikierrättäjä löytyy Parikkalasta hyvän mielen kierrätyksen parista. Laptuote-säätiössä Minna Repo ohjaa toimintaa Parikkalan Goodwill-kierrätysmyymälässä ja Eija Europaeus toimii kiertotaloushankkeessa. Goodwill®-konseptin perusajatuksena on auttaa paikallisia ihmisiä valmennuksen, koulutuksen ja työllistämisen keinoin sekä auttaa ympäristöä kierrätysmyymälätoiminnan kautta. Kierrätystuotteita ostamalla tai omia tarpeettomia tuotteita lahjoittamalla jokaisella on mahdollisuus osallistua omalla panoksellaan parikkalalaisten työllistämiseen.

Eija ja Minna Goodwill Parikkalan kierrätysmyymälässä.

Keskelle seinään kiinnitettävän vanhan kellon runkoon

tuunattu lintujen talipallosyöttöteline.

 

 

Eija ja Minna puhuivat ”hyvän mielen kierrätyksestä”, mutta mitä se on? Se on iloa siitä, kun löytää kierrätysmyymälästä jotain uutta, vanhaa tai vaikkapa jotain jännittävää tai hyödyllistä omaan arkeen. Se on iloa siitä, kun keksii uusiokäyttöä jollekin tavaralle tai näkee kierrätysidean. Se on iloa siitä, että on mukana tekemässä jotain hyvää. Kierrättäminen on konkreettinen ympäristöteko, jossa pienet teot johtavat suuriin muutoksiin ja kaupan päälle saa hyvän mielen.

 

Kierrättäminen on yhteisöpedagogiksi valmistuvalle Minnalle intohimo. Minna kertoo, että hänen arkikierrätykseensä kuuluu matonkudonta, ompelu, tuunailu ja korjailu. Minna tykkää käydä kirpparilla ja ostaa käytettyjä vaatteita parilla eurolla, yleensäkin hän haluaa jatkaa vaatteen käyttöikää ja pitää vaatteet loppuun. Eija puolestaan kertoo, että hän omistaa vain vähän vaatteita ja hän pitää vaatekaapissaan ainoastaan kestäviä käyttövaatteita. Eija ostaa harkiten, eikä säilö vaatteita kaapissa. Eijalla vaatteen ostoa ohjaa ajatus, että kun ostaa, niin valitsee mahdollisimman kestävän ja pestävän ja maksaa siitä vähän enemmän. Eija kertoo, että alhainen hinta käy epäilyttämään tekstiilin eettisyyttä, että miten nämä on tehty, kuka tehnyt ja millaisissa työolosuhteissa? Vanhat vaatteet menevät nekin käyttöön: remonttiin rievuiksi tai matonkuteiksi.

 

Hyvin palvellut lipasto kaunistaa vielä sisääntuloa

 

Eija Europaeus on maaliskuun alusta luotsannut uutta hanketta, Anna hyvän kiertää – kiertotalouden kehittäminen Parikkalan seudulla. Hankkeeseen on saatu Kärki-LEADER ry:n myöntämää rahoitusta EU:n maaseuturahastosta. Hankkeessa lisätään kuluttajien ympäristövastuullisuutta omista jätteistään mm. opettamalla ja ohjaamalla lajittelemaan jätteitä, myös tekstiilijätettä. Hankkeessa järjestetään Kiertotaloustaitaja -koulutusta. Koulutus perustuu Etelä-Karjalan Jätehuollon kanssa yhteistyössä mietittyihin teemoihin, jotka ovat jätteiden lajittelu arjessa, lajitteluperusteet, hyötyjätteet ja materiaalinkierrätys. Koulutuksessa voi suorittaa Kiertotaloustaitaja -passin, jolla voi esimerkiksi työhön hakeutuessaan osoittaa osaamisensa lajittelijana ja kierrättäjänä. Hankkeen tavoitteena on, että kiertotaloustaitajat voivat jakaa halutessaan lajittelutietoutta myös omassa arjessaan. Kiertotaloustaitajat toimivat Eijan apuna avoimissa neuvontatapahtumissa. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Etelä-Karjalan Jätehuolto, Parikkalan kunta ja Nuorisotoimi, Parikkalan 4H, Martat ja koulut. SaimaanVirran Kierrätystä kyliin –hankkeen kanssa tehdään yhteistyötä tapahtumissa ja maaseudulla syntyvän tekstiilijätteen osalta.

 

Kun lahjoitat tekstiilituotteita kierrätysmyymälään, huomioitahan, että tekstiilin, tekstiilimateriaalin tai lahjoitettavien tuotteiden tulee olla ehjiä ja puhtaita. Ostaisinko itse tällaisen myymälästä – hyvä vinkki siihen, mitä lahjoitat. Olisi hyvä myös ottaa selvää, mitä otetaan vastaan. Goodwill myymälän oven taakse saattaa olla ilmestynyt jätesäkkejä, eikä tiedetä, mitä ne sisältävät. Esim. otetaanko mattoja vastaan, jos ei oteta, niin laitetaan omaan kuivajäteastiaan tai viedään isot Hyödyksi -asemalle. Kierrätys ja jäte eivät ole sama asia. Kun siis käyt komeroita siivoamaan, niin itselle tarpeettomista poista ensin rikkinäiset tai likaiset. Jäljelle jäävästä tavarasta mieti, että pystyykö korjaamaan esim. vetoketju, sauma revennyt, pystyykö uutta tuotetta tästä tekemään tai kelpaako matonkuteeksi, pystyykö myymään sellaisenaan, ostaisinko itse – nämä on tarkoitettu lahjoitukseen. Likaisten tekstiilien ei tarvitse kulkea mutkaa kirpparille.

SaimaanVirta ry:n organisoima Kierrätystä kyliin -hanke on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoittama hanke, joka edistää käytöstä poistetun tekstiilin aktiivisempaa hyödyntämistä maaseudulla.

Lasipakkausten jätekeräykseen kuuluvat lasipurkit- ja pullot.

Muut lasit kuuluvat kuivajätteeseen.

 

Ajattele! Jätelaki muuttuu ja tuo lisää lajittelumahdollisuuksia sekä myös helpottaa jätteenlajittelua. Uusi jätelaki on tehty ihmisten ja maapallon avuksi.

 

Poistotekstiilin vastaanottokokeilu aloitettiin 1.9.-31.10.2021 Lappeenrannassa Kukkuroinmäen ja Toikansuon sekä Imatran Harakan Hyödyksi-asemilla. Asemille voi viedä veloituksetta poistotekstiilejä. Lue tarkemmat lajitteluohjeet www.ekjh.fi tai kysy 010 841 1818.

 

Teksti Jaana Hallberg yhteistyössä Eija Europaeus ja Minna Repo

Kuvat Eija Europaeus ja Minna Repo

SaimaanVirran palvelut kesäaikaan

SaimaanVirran palvelut valmentautujille ja ulkopuolisille asiakkaille jatkuvat normaalisti myös kesäaikana. Toimimme kaikissa palveluissa asiakkaiden terveysturvallisuus huomioiden. Seuraamme jatkuvasti AVI:n ja Eksoten ohjeistuksia koronarajoitteista ja toimimme vastuullisesti viranomaisten suositusten mukaan. Työntekijämme ja työyhteisömme jäsenet käyttävät kaikessa palvelutuotannossa suositusten mukaisesti kasvomaskeja tai suojavisiiriä. Suosittelemme myös ulkopuolisille asiakkaillemme maskin tai visiirin käyttöä asioitaessa kierrätysmyymälässä.

Heinäkuun tekstiilikierrättäjä

Heinäkuun tekstiilikierrättäjä Jaana Tirri johdattaa vierailijat menneisiin aikoihin Neitsytniemen kartanossa

 

Kierrätystä kyliin -hankkeen kesäinen blogikirjoitus tulee tällä kertaa Vuoksen syntysijoilta ja nostaa esille Neitsytniemen kartanon kerrassaan upeaa miljöötä ja vaikuttavaa 120-vuotiasta historiaa, jossa kierrätyksellä on edelleen paikkansa. Aluksi ohjaan teidät kartanon sivuille, koska en mitenkään onnistu sanallisesti kuvailemaan, että mistä on kysymys. Kun olet ensin vieraillut kartanolla seuraavasta linkistä https://neitsytniemenkartano.fi/, niin sen jälkeen voit jatkaa lukemista siitä, miten kartanolla kierrätetään tekstiiliä. Ja tämän jälkeen kannattaa ihan oikeasti käydä paikan päällä fiilistelemässä. Ajatelkaa, miten vaikkapa kartanohäät ja majoittuminen hääsviitissä edustavat omanlaista romantiikkaa Vuoksen maisemissa.

         

 

Jaana Tirri toimii yrittäjänä Neitsytniemen kartanossa. Jaanalla on pitkä historia kierrättäjänä sekä työ- että vapaa-ajan puolesta. Hänelle luonto ja luontoarvot sekä kestävä kehitys on tärkeitä asioita. Neitsytniemen kartanossa on remontoitu ja saneerattu huoneita, ja kaikessa on aina ensin mietitty ja suunniteltu huolella, että voidaanko käyttää vanhaa, tyyliin ja aikaan sopivaa materiaalia vai käytetäänkö materiaalina uutta. Kartanolla on palautettu vanhat lattiat ja alkuperäiset katot sekä entisöity jopa vanhat portaat. Seinistä on löydetty vanhaa tapettia 8 päällekkäistä kerrosta kuvaten senhetkisten vuosikymmenten aikaa ja mieltymyksiä. Näistä on kartanolla kirjoitettu historiikkia ja tehty tauluja näyttelyä varten.

 

Neitsytniemen kartano on esteetikkojen paratiisi ja huomaa, että sisustuksessa on mietitty jokaista pientäkin yksityiskohtaa huolellisesti. Kartanolla on kierrätetty tekstiiliä yhdessä jos toisessakin paikassa ja esimerkiksi kaikilla pöydillä on vanhoja, kirjailtuja, kierrätettyjä pöytäliinoja. Tuolinpäällykset on tehty poistotekstiileistä, joita Jaana käy säännöllisin väliajoin etsimässä SaimaanVirran kierrätysmyymälästä ja taitopajalta. Poistotekstiileistä valmistuu myös mm. kasseja ja muita käyttöesineitä ja koristeita sekä vaatteisiin tuunattuja yksityiskohtia. Huoneissa on lakkautetusta hotellista ostetut vanhat verhot, vanhoja mattoja eri aikakausilta, peittoja 70-luvulta, entisöityjä tuoleja – kaikkea. SaimaanVirran kierrätysmyymälästä ja kirpputoreilta on löytynyt vanhoja vaatteita, hattuja ja kenkiä, joita Jaana käyttää asiakkaiden tilaamilla opastetuilla kartanokierroksilla.

                           

 

Vanhanajan leivoskahvit kruunasivat tämän kerrassaan loistavan kartanoesittelyn. Ja suunnitelmissa on käydä muinakin sunnuntaipäivinä klo 12-18 välisenä aikana kahvittelemassa kartanolla.

SaimaanVirta ry:n organisoima Kierrätystä kyliin -hanke on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoittama hanke, joka edistää käytöstä poistetun tekstiilin aktiivisempaa hyödyntämistä maaseudulla.

 

             

 

Tekstiilitalkoot työpajapäivä

Tekstiilitalkoot työpajapäivään voit ilmoittautua tästä

Tervetuloa mukaan!

Kesäkuun tekstiilikierrättäjät

Kesäkuun tekstiilikierrättäjät ovat upcycling -mestareita Luumäeltä ja Parikkalasta – Taito Etelä-Suomen Riitta Nevalainen ja Jaana Leskinen

Mihin käyttää räsyt, trikoot, langanpätkät, kangastilkut, vetoketjut, pitsit, napit…? Mitä kaikkea kerrassaan upeeta ja arvokasta voi tehdä käytöstä poistetusta materiaalista? Kierrätystä kyliin -hanke suunnisti tällä kertaa Luumäelle ja Parikkalaan kysymään vinkkejä poistotekstiilin hyödyntämiseen. Varsinaiset käsityöntaitajat ja upcycling -mestarit löytyvät Taito Etelä-Suomi -yhdistyksen toiminnasta. Taitokeskus Luumäessä homman saa rullaamaan Riitta Nevalainen ja Parikkalassa puikkoja heiluttaa Jaana Leskinen. Molemmat naiset ovat koulutuksen ja pitkän kokemuksen hankkineita huippuosaajia, luovuudella rikastettuja ja rakastettuja käsityöihmisiä valmiina auttamaan, neuvomaan, ohjaamaan ja ideoimaan.

 

Jaanan erityisvahvuutena ovat kankaankudonta ja erikoistekniikat, Riitalla puolestaan neulonta ja kulttuurituottajan tietotaito. Molemmat kertovat, että käsityötaitoihin kuuluu olennaisesti kierrätys ja materiaalien hyödyntäminen uudelleen. Riitan kierrätykseen kuuluu säännölliset käynnit kirpputoreilla, vanhat neuleet hän purkaa takaisin langoiksi ja tekee jotain uutta, tilkut laittaa säästöön ja suuret kankaat kuten lakanat hän leikkaa matonkuteiksi ja kutoo matoiksi. Riitan tavoin myös Jaana hyödyntää vanhat tekstiilit räsymatoiksi ja tuunaa hyväkuntoiset kankaat erilaisiksi käyttötekstiileiksi. Esimerkiksi viimeksi on tullut luotua vanhasta puuvillamekosta nojatuolimatto. Jaana kertoo, että on tärkeää huolehtia tekstiileistä oikein, niin ne kestävät pidempään. Jaana ostaa harkiten ja laadukasta, vaikka se maksaisikin enemmän. Kuvissa näet Suomessa kierrätystekstiilistä valmistetusta Green Craft -kierrätyshuovasta valmistettuja käsitöitä. Kierrätyshuopaa on helppo leikata ja ommella koneella tai käsin. Huopa sopii hyvin esimerkiksi laukkujen ja reppujen tai korien materiaaliksi. Kuvissa myös upeita ”räsymattoja” ja räsykoreja sekä kierrätysfarkuista tehdyt tossut, joissa sashiko kirjontaa.

 

Taito Etelä-Suomi on käsityöalan yhdistys, joka järjestää taitokeskuksissa ohjausta ja mahdollisuuden käydä kutomassa, kurssitoimintaa, koululaisten kerhotoimintaa, lasten ja nuorten taiteen perusopetusta, tuotteiden myyntiä taitokeskuksissa, Taito Shopeissa ja verkkokaupassa. Ajankohtaista nyt esim.  Kesä käsillä käsityö- ja muotoiluleirit koululaisille (https://www.taitoetelasuomi.fi/index.php?k=316639) sekä kesän tapahtumat esim. Kesäpihatapahtuma 15.7. Parikkalassa (https://www.taitoetelasuomi.fi/index.php?k=316821). Kesäpihatapahtumasta löydät myös SaimaanVirran Kierrätystä kyliin -hankkeen Tekstiilitalkoot. SaimaanVirran Tekstiilitalkoot -keräyspisteelle jokainen voi tuoda kaappipuhdasta poistotekstiiliä kierrätykseen!!!

 

Taito Etelä-Suomi ry:n toiminnat ja palvelut löytyvät taitokeskuksittain – käy kurkkaamassa:

https://www.taitoetelasuomi.fi/index.php?k=213634

 

SaimaanVirta ry:n organisoima Kierrätystä kyliin -hanke on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoittama hanke, joka edistää käytöstä poistetun tekstiilin aktiivisempaa hyödyntämistä maaseudulla.

Ajattele! Upcycling-termille ei ole toistaiseksi hyvää sanaa suomeksi. Termi kuitenkin tarkoittaa hyödyttömän materiaalin muuntamista uuteen muotoon siten, että materiaalilla on entistä parempi laatu tai suurempi arvo. Esimerkiksi tekstiilijätteestä, kuten tuotannon ylijäämästä tai leikkuupaloista, voidaan valmistaa vaatteita. Designin avulla kierrätysmateriaalista siis loihditaan jotain uutta (weecos.com).

 

Kuvat: Jaana Leskinen ja Riitta Nevalainen

Palvelut palaavat koronarajoitusten hellittäessä

Koronarajoitusten portaittainen purkaminen Eksoten alueella helpottaa myös SaimaanVirran toimintaa ja palvelujen toteutusta. Yhdistyksen asiakastöitä ja palveluja päästään pikkuhiljaa toteuttamaan isommalla joukolla ja uusia asiakkaita pystytään siten ottamaan palvelujen piiriin. Ota rohkeasti yhteyttä, jos tarvitset apua pihanhoitotöihin, remontteihin tai muuta apua arkeen. Kierrätysmyymälämme palvelee myös aivan Puuilon naapurissa osoitteessa Karhumäenkatu 6.

Toukokuun tekstiilikierrättäjä

Toukokuun tekstiilikierrättäjät – yhteistyölle ja yhteiselle työlle poistotekstiilien asiassa

Toukokuussa Kierrätystä kyliin -hanke haluaa antaa raikuvat suosionosoitukset yhteistyölle, jolla on saatu paljon aikaan kierrätyksen hyväksi! Erityisen huomion ansaitsee myös Telaketju -hanke, joka on koonnut uraauurtavan yhteistyöverkoston tekemään hartiavoimin hommia poistotekstiilin keräyksen, lajittelun ja jatkojalostuksen sekä kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamallien kehittämiseksi. Huhtikuussa 2021 päätökseen tullut Telaketju 2 -hanke ja aiempi Telaketju-hanke ovat nojanneet alan toimijoiden asiantuntemukseen, jonka varassa on kehitetty osaamiseen perustuvaa tekstiilien lajittelu ja hyödyntämisketju -ekosysteemiä.

Tekstiilialan yhteistyötä on toteutettu monialaisen ja kirjavan joukon voimin. Mukaan on lähtenyt poistotekstiilin kerääjiä ja jalostajia, esiprosessointia ja automatisoitua lajittelua kehittäviä tahoja, lopputuotteita hyödyntäviä yrityksiä, sosiaalista työtä järjestäviä pajoja mm. SaimaanVirta, hyväntekeväisyysjärjestöjä, jätelaitoksia ja kaupunkeja. Saat lisää tietoa Telaketju-hankkeen matkasta, tuloksista ja jatkoaskelista tästä linkistä: Telaketjun loppuseminaari – tuloksia ja tulevaisuutta 21.4.2021 | Telaketju (turkuamk.fi).

Kiitokset vielä kaikille teille, jotka osallistuitte tavalla tai toisella Tekemisen arvoista työtä – poistotekstiilien hyödyntäminen ja design -webinaariin 14.4.2021. Tekemisen arvoista työtä -webinaarin esityksiä on nyt saatavilla täältä: Saimaan Virta – Tekemisen arvoista työtä webinaarin materiaalit Kiitos myös teille, jotka pyysitte SaimaanVirtaa esittelemään hankkeita ja puhumaan poistotekstiilien hyödyntämisestä työpajatoiminnassa. On ilo olla mukana tekemässä tulevaisuutta!

Me täällä Etelä-Karjalassa ajattelemme, että nyt toukokuussa alkaa uusi aika tekstiilinkierrätyksessä kohti toimivaa poistotekstiilin keräystä ja jatkojalostusta. Helmi-huhtikuussa järjestettiin laajoja parhaimmillaan yli sadan osallistujan webinaareja sekä eteläkarjalaisin että suomalais-venäläisin voimin rajat ylittävän yhteistyön hengessä. Etelä-Karjalassa tiedotusta, toimintaa ja tekstiilinkierrätyksen ekosysteemiä yhteistyössä ovat rakentamassa mm. SaimaanVirran Kierrätystä kyliin -hanke, Circwaste hanke, Etelä-Karjalan Martat, INCROBB-hanke, LALAPETE-hanke, Kehy, Wirma, Lappeenrannan kaupunki mm. Greenreality -toiminnalla sekä Lappeenrannan ja Imatran kaupungit yhdessä mm. Hinkua Etelä-Karjalaan -hankkeella, Kärki Leader sekä yksittäiset alan toimijat maaseudulla ja kaupungeissa. Tässä yhteistyössä tärkein sanoma on, että kaikki ovat tervetulleita mukaan tekemään tekemisen arvoista työtä, jolla on merkitystä!

SaimaanVirta ry:n organisoima Kierrätystä kyliin -hanke on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoittama hanke, joka edistää käytöstä poistetun tekstiilin aktiivisempaa hyödyntämistä maaseudulla.

Tekemisen arvoista työtä webinaarin materiaalit

Webinaarin materiaalit voit ladata täältä ja tutustua niihin

Tilaisuuden avaus, INCROBB-hankkeen projektipäällikkö Igor Dukeov ja Kierrätystä kyliin -hankkeen projektipäällikkö Jaana Hallberg lataa

Circular Fashion: challenges or opportunities?, Maxim Balanev – Executive director – St. Petersburg Foundation for Small and Medium-sized LALAPETE-hanke

LALAPETE – kiertotalousinnovaatiot ja ympäristötietoisuus, Matti Pylkkö, Projekti-insinööri, Lappeenrannan kaupunki, Greenreality -palvelut, LALAPETE -hanke lataa

Jätteettömyyteen tähtäävä vaatesuunnittelu, Annariina Ruokamo, TKI-asiantuntija, LAB-Ammattikorkeakoulu lataa

13:00 LAB-Ammattikorkeakoulun opiskelijatöitä, joissa on hyödynnetty tekstiilijätteenminimointiin tähtääviä menetelmiä, Mirka Uunimäki, opiskelija, LAB-Ammattikorkeakoulu lataa

Laki asioita, Natalia Beljeva, Delovaja Rossia lataa

Second life for hotel’s fine textiles, Elena Tuomikoski, toimitusjohtaja, SoEnergy! lataa

Käsityöyrittäjyys, Heidi Yli-Kankahila, yrittäjä, yksilöllisen pukeutumisen artesaani ja tekstiiliartesaani lataa

Kiertotalous Etelä-Karjalassa, Anna Vuori, ympäristösuunnittelija, Lappeenrannan kaupunki, Circwaste – Kohti kiertotaloutta –hanke lataa

What can be done from recycled textile, Anna Lebedkova, Mai-Art gallery, art-director lataa

Tekemisen arvoista työtä – Poistotekstiilien työllistävä vaikutus SaimaanVirran työpajoilla nyt ja tulevaisuudessa, Mika Salminen, SaimaanVirta ry lataa

 

Tekemisen arvoista työtä – poistotekstiilien hyödyntäminen ja tuotesuunnittelu -webinaari

Aika: 14.4.2021 klo 12-15                                           

Paikka: Virtuaalikokous, Zoom

(Zoom-etäyhteys aukeaa klo 11.45)                           

  INCROBB ja Saimaan Virta ry:n Kierrätystä kyliin -hankkeiden yhteistyön tuloksena syntynyt Tekemisen arvoista työtä -webinaari järjestetään 14.4.2021 klo 12:00 – 15:00 Zoom-etäyhteydellä.

 

Webinaarissa keskitytään poistotekstiilien hyödyntämisen ja tuotekehityksen tilanteeseen Suomessa ja Venäjällä. Lisäksi keskustellaan poistotekstiilien kiertotalouden ja rajat ylittävän yhteistyön mahdollisuuksista työllistää eritasoista osaamista edellyttäviin tekstiilin kiertotalouden tehtäviin.

 

Webinaariin on kutsuttu puhujiksi Suomessa ja Venäjällä toimivia yhdistyksiä ja pk-yrityksiä, jotka työllistävät poistotekstiilien hyödyntämisen alalla. Tilaisuudessa esitellään myös ammattikorkeakoulun opiskelijatöitä, joissa on hyödynnetty tekstiilijätteenminimointiin tähtääviä Upcycling- ja Zerowaste -menetelmiä.

Tilaisuus tarjoaa useita asiantuntijoiden puheenvuoroja ja esityksiä.

Ohjelma:

12.00 Tilaisuuden avaus INCROBB-hankkeen projektipäällikkö Igor Dukeov ja Kierrätystä kyliin –              hankkeen projektipäällikkö Jaana Hallberg

12.15 Circular Fashion: challenges or opportunities? Maxim Balanev – Executive director – St.            Petersburg Foundation for Small and Medium-sized LALAPETE-hanke

12.30 LALAPETE – kiertotalousinnovaatiot ja ympäristötietoisuus Matti Pylkkö, Projekti-insinööri, Lappeenrannan kaupunki, Greenreality -palvelut, LALAPETE -hanke

12.45 Jätteettömyyteen tähtäävä vaatesuunnittelu Annariina Ruokamo, TKI-asiantuntija, LAB-Ammattikorkeakoulu

13:00 LAB-Ammattikorkeakoulun opiskelijatöitä, joissa on hyödynnetty tekstiilijätteenminimointiin tähtääviä menetelmiä Mirka Uunimäki, opiskelija, LAB-  Ammattikorkeakoulu

 

Tauko klo 13:10-13:15

 13:15 Goverment initiatives regarding recycling industry Natalia Beljeva, Delovaja Rossia

13:30 Second life for hotel’s fine textiles Elena Tuomikoski, toimitusjohtaja, SoEnergy!

13:45 Rishi – yritysesittely Margarita Reznikova, Pietari

 

Tauko klo 14:00-14:05

 14:05 Käsityöyrittäjyys Heidi Yli-Kankahila, yrittäjä, yksilöllisen pukeutumisen artesaani ja tekstiiliartesaani.

14:20 Kiertotalous Etelä-Karjalassa Anna Vuori, ympäristösuunnittelija, Lappeenrannan kaupunki, Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hanke

14:35 Tekemisen arvoista työtä – Poistotekstiilien työllistävä vaikutus SaimaanVirran työpajoilla nyt ja tulevaisuudessa Mika Salminen, SaimaanVirta ry

 

Loppusanat projektipäällikkö Igor Dukeov

15.00 Tilaisuus päättyy

 

Webinaarin kielenä ovat suomi ja venäjä. Tilaisuudessa on tulkkaus. Tapahtumaan ilmoittaudutaan alla olevasta linkistä.

 

Ilmoittaudu tästä

 

Kierrätystä kyliin on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitettu hanke.

INCROBB (Inclusive cross-border business networking of tomorrow) rahoitetaan CBC Kaakkois-Suomi -Venäjä 2014-2020 CBC yhteistyöohjelmasta.

           

Huhtikuun tekstiilikierrättäjät Etelä-Karjalan Martat – Minna Paajanen ja Simpeleen Marttayhdistys – Eeva Taskinen

Kierrätystä kyliin -hanke tapasi hiljattain yhteistyön merkeissä hankeasiantuntija Minna Paajasen Etelä-Karjalan Marttojen Kestävästi Kaakossa -hankkeesta. Jonkin aikaa jutusteltua tiedettiin, että seuraava tekstiilikierrättäjä on Minna Paajanen ja Martat. Eikä tässä vielä kaikki – Minna vinkkasi supertekstiilikierrättäjän Simpeleen Marttayhdistyksestä – Eeva ”Eppu” Taskinen. Voi mitä Voimanaisia!!!

                 

”Ei nää Martoille mitään uusia juttuja ole”

Minna kertoo olevansa sekä Martta-ihminen että kirppari-ihminen. Minna on toiminut 7 vuotta Willit Martat -yhdistyksessä. Hän on myös ylläpitäjänä FaceBookin Positiivinen Lappeenranta ja Roskalava Lappeenranta -ryhmissä. Hänen omassa arjessaan tekstiilinkierrätys on huomioitu monella tapaa. Tekstiilin kestävyysajattelu näkyy Minnan elämässä siten, että hän ostaa myös käytettyä tekstiiliä. Etenkin lasten vaatteet kierrätetään sukulaisten kesken ja vaatteiden ostamisessa korostuu yleensäkin kestävyys – vaate kestää kulutusta ja aikaa.

Eikä nämä Martoille mitään uusia juttuja ole. Suomi on aikanaan elänyt sodasta johtuvaa pula-aikaa, jolloin pula ja puute tehostivat materiaalien käyttöä. Kaikki pyrittiin saamaan kiertoon tai käytettiin loppuun. Jo tuolloin Martat järjestivät aktiivisesti kotitalouksille pula-ajan neuvontaa ja erilaisia hyötykäyttökursseja. Sittemmin hyvinvoinnin lisääntyessä myös kierrätys unohtui.

Toiminnanjohtaja Tuija Valjakka Etelä-Karjalan Martoista kertoo, että ”me Martat olemme aina olleet ajassa mukana ja monella tapaa edelläkävijöitäkin. Marttojen teemavuodet 1930-luvulla kuului näin: ”Raakaravinto, komposti ja makki. Martat ovat tehneet aloitteen 1990-luvun lopulla mm. biojätteiden lajittelusta kunnille. Silloin biojätteiden lajittelu ei ollut vielä lakisääteistä toimintaa. Marttojen vuoden 2021 teema on ”Hyvä arki”. Tavoitteemme on kohtuullisuus. Vaikutamme sen puolesta, että yksi maapallo riittää. Arvomme ovat yhdessä tekemisen ilo, kestävät valinnat ja avoimuus. Hyvästä arjesta parempi maailma.”

 

Seuraa tyyliäsi, älä muotia! “Fashion fades, style is forever”, sanoi Coco Chanel

Eeva on pukeutumismyyjä ja hänellä on yrittäjätausta. Osa Eevan elämäntyötä on ollut kangaskauppa Epuntasku ja ajatus, että ”mitään ei kannata heittää roskapönttöön”: onneksi hänellä on miljoona ideaa, onneksi hän osaa hyödyntää ja tehdä käytetyistä materiaaleista uutta ja onneksi hän on Martta. Korjausompelu ja tuunausompelu on ollut kuvioissa aina. Mummolta jääneestä verkatakista on tehty bolero ja hame – erittäin kestävää materiaalia sanoi olleen. Kertoi olevansa myös sen tyyppinen rakenteeltaan, että kaupasta ostetut vaatteet eivät istu useinkaan. Itse tekemällä ja sovittelemalla saa sopivimman vaatteen aikaan.

 

”Toisen romu on toisen aarre”

Eeva kerää kaikki mahdolliset materiaalit, joista saa askarreltua jotakin – viimeksi vanhoista videokoteloista hän on askarrellut näppäriä säilytysrasioita. Hän kertoo, että jos asusta puuttuu tietynvärinen laukku, niin hän tekee varastoissaan olevista materiaaleista laukun itselleen. Myös kierrätysmateriaalista itsetehdyt lahjat ovat Eevan tavaramerkki. Eevalla on tytär ja sisko, jolla on kolme tytärtä, ja he kaikki kierrättävät keskenään paljon.

                                                           

Martat muistuttavat, että ”ekologisin vaate löytyy jo vaatekaapistasi”! Tämä ja monta muuta Marttojen vaatekaappiteesiä löytyy Marttojen omilta sivuilta. Sivuilta löytyy myös Garderobi – Harkitse, korjaa, kierrätä. Kurkkaa sivuille: www.martat.fi/marttakoulu/kodinhoito/garderobi/ ja www.martat.fi/marttakoulu/kodinhoito/garderobi/garderobi-teesit/. Etelä-Karjalan Martat antavat neuvoja kestävään arkeen. Minna Paajanen Etelä-Karjalan Martoista on hankeasiantuntijana Kestävästi Kaakossa -hankkeessa, joka edistää kotien ja perheiden toimivaa ja kestävää arkea. Tässä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetussa hankkeessa on järjestetty mm. kestävän elämäntavan ja ympäristöystävällisten valintojen kurssisarjoja maaseudun yhdistyksille ja yhteisöille. www.martat.fi/etela-karjala/hankkeet/kestavasti-kaakossa-hanke/

SaimaanVirta ry:n organisoima Kierrätystä kyliin -hanke on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoittama hanke, joka edistää käytöstä poistetun tekstiilin aktiivisempaa hyödyntämistä maaseudulla.

Ajattele! Ekologisuus ei liity pelkästään tuotteen materiaaliin tai alkuperään, vaan siihen, kuinka pitkäikäinen tuote on. Myös luomutuotettu vaate on epäekologinen, mikäli se päätyy lyhyen käyttöajan jälkeen jätteeksi. Pikamuodin kuluttamisesta pitäytyminen onkin suurin yksittäinen teko ympäristön puolesta.